Selvitys: kansalaisten on vaikea osallistua suomalaiseen EU-päätöksentekoon – kriisit voivat pahentaa epäkohtaa
Suomea on pidetty mallioppilaana EU-päätöksenteossa. Tuore Sitran selvitys kuitenkin paljastaa, että myös Suomella on EU-päätöksenteossa parannettavaa. Selvityksen ovat kirjoittaneet Jouni Backman ja Lea Konttinen Sitrasta sekä myös JuRe-hankkeessa päätöksenteon avoimuusteemoja tutkiva Laura Nordström Helsingin yliopistosta.
Selvityksen mukaan keskeinen kehityskohde on kansalaisten osallistaminen, sillä kansalaisilla on todellisuudessa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon EU-tasolla kuin Suomessa. Kansallisen EU-päätöksenteon seuraaminen on kansalaisille vaikeaa ja asiakirjat eivät ole helposti saatavilla. Kehittämistä vaatisi myös esimerkiksi eduskunnan heikko rooli ennakkovaikuttamisessa, Suomen vähäinen osallistuminen ennakkovaikuttamiseen sekä prosessidatan hyödyntäminen lainsäädäntöprosessin seuraamisen helpottamiseksi.
Kriisitilanteet, kuten koronapandemia, kärjistävät näitä haasteita. Kriisinratkaisuun liittyvä kiire ja ad hoc -tyyliset päätöksentekorakenteet voivat edelleen heikentää kansalaisten osallistumismahdollisuuksia päätöksentekoon. Lisäksi jatkuva kriiseihin reagoiminen vie tilaa suomalaiselta EU-agendaan vaikuttamiselta.
Lue tutkijamme Laura Nordströmin haastattelu Helsingin yliopiston sivulla
Tutustu Sitran selvitykseen ”Miten EU-lainsäädännöstä päätetään Suomessa?”
Lue selvitystä käsittelevä Politiikasta.fi-kirjoitus
Lue selvitystä käsittelevä Helsingin Sanomien pääkirjoitus (tilaajalle)
Kuva: Thijs ter Haar/Flickr