Hankkeen kesäkuulumiset uutiskirjeessä
Kesäinen tervehdys JuRe-hankkeesta! Tutkimme oikeudenmukaista toipumista koronapandemiasta politiikan, hallinnon ja lainsäädännön näkökulmista. Hankettamme rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).
Uutiskirje sisältää tietoa tulevista tapahtumistamme, joissa esittelemme vuoteen 2024 päättyvän hankkeemme tuloksia. Tutkijoiltamme on tullut uusien tieteellisten julkaisujen lisäksi blogitekstejä ja muita kirjoituksia. Kerromme myös lapsen laillisuusvalvontaa poikkeusoloissa käsittelevästä uusimmasta podcastistamme.
Näiden kuulumisten myötä toivotamme hyvää kesää!
Haluatko saada uutiskirjeen sähköpostiisi? Tilaa kirje täällä.
Podcast
Haavoittuvassa asemassa olevien kokonaishyvinvointi jäi liian vähälle huomiolle pandemiassa
Lapsuuden rakentajat -podcast käsittelee koronapandemian vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin. Jaksossa keskitytään siihen näkymään, joka pandemia-ajasta on laillisuusvalvonnassa ja tutkimuksessa tullut esiin. Aiheesta keskustelevat eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, ohjelmajohtaja Marjo Kurki Itlasta ja julkisoikeuden professori Janne Salminen Turun yliopistosta. Podcast on toteutettu yhteistyössä Itlan kanssa.
Blogit
Pandemia-ajan päätöksentekoon kohdistuneet odotukset ja koetut puutteet loivat paineita ylimmille laillisuusvalvojille
Juho Mölsä ja Tero Erkkilä kirjoittavat verkkosivuillamme korona-ajan päätöksentekoprosessien puutteista, jotka johtivat kanteluihin ylimmille laillisuusvalvojille. Tilivelvollisuuksien ja päätöksenteon valvonnan toimivuutta olisi pandemia-ajan oppien perusteella syytä tarkastella laajemmin poliittishallinnollisen järjestelmän tasolla.
Kriisiolot nostavat lainvalmistelun vaatimuksia
Kaisa Tiusanen pohtii Turun yliopiston blogissa korona-ajan lainvalmistelua. Pandemian aikaiset poikkeusolot aiheuttivat haasteita esimerkiksi lainvalmistelun kuulemiselle, ja lakiehdotukset perustuivat välillä puutteellisiin tietoihin esityksen vaikutuksista. Osa virheistä olisi voitu välttää kokonaisvaltaisemmalla tarkastelulla.
Tulevia tapahtumia
Keskustelutilaisuus: Kenen ääni kuuluu kriiseissä?
Olemme mukana Kenen ääni kuuluu kriiseissä? -keskustelutilaisuudessa 28.9.2024 Lahden Sibeliustalolla. Keskustelun järjestää strategisen tutkimuksen PANDEMICS-ohjelma osana Ylen ja Erätaukosäätiön Hyvin sanottu -festivaalia. Tilaisuudessa pohditaan, miten kansalaisia voitaisiin paremmin osallistaa tulevissa kriiseissä ja miten kansalaisyhteiskunta voi vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä.
Save the date: Miten seuraava terveyskriisi tullaan hallitsemaan Suomessa?
Strategisen tutkimuksen PANDEMICS-ohjelmassa on tutkittu vuosina 2021–2024 pandemioiden aiheuttamia kriisejä ja niihin varautumista. Ohjelman loppuseminaarissa 4.11.2024 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa esitellään neljän tutkimushankkeen tulokset ja suositukset sekä keskustellaan siitä, miten seuraavaa terveyskriisiä tulisi hallita Suomessa.
Mediassa
Olemmeko poliittisen kulttuurin kääntöpiirillä?
Jenni Karimäki pohtii Helsingin Sanomien esseessään yhteiskunnallisten vastakkainasettelujen lisääntymistä. Koronakriisi korosti vahvan hallitusvallan vaatimuksia. Nyt kriisistä on siirrytty toiseen, ja kriisiin liitetyt vaatimukset ovat seuranneet perässä. Kehitys voi johtaa siihen, että yhteiskunnallinen vastakkainasettelu lisääntyy edelleen.
Puheenvuoro: Euroopan parlamentti ja poliittinen mielikuvitus
Henri Vogt ja Mikko Värttö kirjoittavat Turun Sanomissa Euroopan parlamentista, eurooppalaisesta poliittisesta tilasta ja poliittisesta mielikuvituksesta. Heidän mukaansa poliittinen mielikuvitus näyttää olevan tällä hetkellä vahvimmillaan eurooppalaisella tasolla. Tämä on korostunut viimeaikaisten kriisien myötä.
Poimintoja julkaisuista
EU vahvistui koronapandemiassa kriisitoimijana
Immonen, Waltteri; Ketola, Johanna & Vogt, Henri (2024): Cyclical Europeanisation during the COVID-19 crisis. Journal of European Integration.
Artikkelissa tarkastellaan sitä, miten eurooppalaistuminen on ilmentynyt äkillisessä ja yhteisesti jaetussa kriisitilanteessa. Artikkelin mukaan jäsenmailla oli koronakriisissä kyky tehdä yhteistä eurooppalaista politiikkaa. Kriisi myös tiivisti eurooppalaista yhteistyötä. EU:n toimet pandemian hallinnassa olivat monin tavoin onnistuneita, ja EU osoitti teknokraattisena yhteisönä käytännönläheisyyttä ja joustavuutta verrattuna muihin 2000-luvun kriiseihin.
Poikkeusolojen toteamisen ja päättämisen sääntelyä pitäisi kehittää
Brunila, Tuukka & Salminen, Janne (2024): Checks and Balances in Declaring a State of Emergency According to the Constitution of Finland. Scandinavian Studies in Law.
Artikkelissa tarkastellaan vallan kolmijakoa ja vallan kontrollointia poikkeusoloissa. Tutkimuksen mukaan poikkeusolojen toteamiseen ja tilapäisyyteen liittyvä sääntely on verraten selkeää, mutta ongelmallisena voidaan pitää esimerkiksi sitä, että poikkeusolojen päättämistä ei säännellä selkeällä tavalla.
Pohjoismaissa korostuu valtion keskeinen asema resilienssin tuottajana
Ketola, Johanna (2023): Continuity over change, institutions over innovations, organised over organic: the scales and phases of Nordic resilience. Nordic Review of International Studies.
Tutkimuksessa analysoidaan pohjoismaisia resilienssikäsityksiä maiden välisten erojen ja yhtäläisyyksien näkökulmista. Artikkeli vahvistaa aikaisempaa ymmärrystä siitä, että terminologisista eroista huolimatta käsitykset resilienssistä ovat Pohjoismaissa keskenään hyvin samankaltaisia. Pohjoismainen resilienssikäsitys ei täysimääräisesti hyödynnä resilienssiajattelun vahvuuksia, koska huomiota kiinnitetään niukasti yksilö- ja yhteisötasoon.
Viimeaikaisia väitöskirjoja
Asiantuntijavalta korostui eurokriisin päätöksenteossa
Nordström, Laura (2024): Power of Experts in the EU – Birth of the Troika and Resilience of the EMU paradigm in the European debt crisis of 2010. Akateeminen väitöskirja, Helsingin yliopisto.
Valtio-opin alaan kuuluvassa väitöskirjassa tarkastellaan asiantuntijoiden roolia ja asiantuntijavaltaa eurokriisin alun päätöksenteossa. Tutkimuksessa analysoidaan, keitä asiantuntijoita kuultiin ja miten asiantuntijatietoa käytettiin kriisin alkuajan päätöksenteossa. Väitöskirja vahvistaa asiantuntijoiden tietovallan kriisipäätöksenteossa. Eurokriisissä päätöksenteko nojasi vahvasti instituutioiden omiin asiantuntijoihin, jotka eivät tarjonneet vaihtoehtoja. Toimintaa ohjasi kriisiajalle tyypillinen kiire ja paine, mikä myös vaikutti siihen, että harjoitettua politiikkaa ei kyseenalaistettu.
EU:n oikeudellisia välineitä kriisitilanteiden ratkaisemiseksi tulee arvioida liittovaltiopakon näkökulmasta
Pekka Pohjankoski (2024): Union Without a Sword – Federal Coercion and the Emergence of Europe’s Constitution. Akateeminen väitöskirja, Helsingin yliopisto.
Oikeustieteen väitöskirjassa tarkastellaan EU:n oikeudellisia mahdollisuuksia kohdistaa jäsenvaltioihinsa pakkotäytäntöönpanoa, ts. “liittovaltiopakkoa”. Tutkimuksessa arvioidaan käsitteen pitkän linjan historiallista kehitystä myöhäiseltä keskiajalta nykypäivään. Tutkimuksen mukaan EU:n oikeudellisia välineitä valtiosääntöisten kriisitilanteiden ratkaisemiseksi tulee arvioida liittovaltiopakon käsitteen näkökulmasta. Tutkimus osallistuu keskusteluun EU:n mahdollisuuksista turvata oikeusvaltiolliset perusteensa, mikäli jäsenvaltiot loukkaavat vakavasti unionin oikeutta tai sen perusarvoja. Siinä myös pohditaan, miten täytäntöönpanoon liittyvät seikat tulisi huomioida tulevaisuudessa esimerkiksi mahdollisten EU:n yhteisten asevoimien kehityksessä.
Rahoitusuutisia
Turun yliopiston Janne Salminen ja Henri Vogt ovat saaneet tutkimusryhmilleen uutta rahoitusta kriisiaiheisiin tutkimuksiin.
Syksyllä 2024 käynnistyy valtioneuvoston rahoittama hanke Koronapandemian opit (PAKO), joka tuottaa kokonaisarvion koronakriisin hoidosta Suomessa. Turun yliopiston lisäksi hankkeessa ovat mukana Vaasan ja Helsingin yliopistot, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Demos Helsinki. Hankkeessa on kuusi osatutkimusta, joista Salmisen tutkimusryhmä toteuttaa Rajoitustoimet ja oikeudelliset reunaehdot -tutkimuksen ja Vogtin tutkimusryhmä Sosiaalinen kestävyys ja yhteiskunnan luottamus -tutkimuksen. Hankkeen loppuraportin on määrä valmistua vuoden 2026 alussa.
Tammikuussa 2025 käynnistyy hanke Yhteisöllinen osallisuus ja sen sääntely resilienssin vahvistajana (VaRes). Hankkeessa tutkitaan yhteisöjen näkökulmasta lainsäädäntöä ja kriisihallintaa sekä avataan näkökulmia siihen, miten erilaiset toimijat tukevat ja edistävät kriiseissä yhteiskunnan kykyä toimia ja toipua kriiseistä. Liedon Säästöpankkisäätiön rahoittamaan hankkeeseen osallistuu valtio-opin, filosofian ja oikeustieteen tutkijoita Salmisen ja Vogtin tutkimusryhmistä.
Tilaa uutiskirje!
JuRen uutiskirje ilmestyy 2-3 kertaa vuodessa. Saat uutiskirjeen sähköpostiisi täyttämällä tämän lomakkeen.