Podcast | Kriisitoimet paljastivat yhdenvertaisuuden toteutumisen esteitä ja lisäsivät eriarvoisuutta

Asiantuntijat pohtivat podcastissa koronapandemian vaikutusta perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Jaksossa keskustellaan myös pandemia-ajan opeista ja tuleviin kriiseihin varautumisesta viimeaikaisten tutkimustulosten valossa.

Millaisia vaikutuksia koronapandemialla oli perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen? Millaisia yhteydenottoja yhdenvertaisuusvaltuutetulle tuli koronapandemian aikana ja mitä nämä kertovat kriisin luonteesta? Miten rajoitustoimien vaikutukset haavoittuviin voitaisiin tunnistaa paremmin ja turvata yhdenvertaisuutta mahdollisissa tulevissa kriisitilanteissa? Podcastissä näistä kysymyksistä keskustelevat yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman, JuRessa työpaketin johtajana toimiva Tampereen yliopiston apulaisprofessori Anu Mutanen ja Turun yliopiston projektitutkija Virve Valtonen. Podcast on tehty yhteistyössä Turun yliopiston Sote-akatemian ja strategisen tutkimuksen neuvoston PANDEMICS-ohjelman kanssa.

Podcastissa Stenman toteaa, että rajoituksia on tärkeää tarkastella erilaisten väestöryhmien näkökulmasta. Viranomaisten tulee edistää yhdenvertaisuutta suunnitelmallisesti, arvioida lähtötilanne ja huomioida kaikki syrjintäperusteet. Hän tuo esiin pandemia-ajalta lähtöisin olevan kiireen, joka edelleen vaikuttaa lainsäädäntötyössä. Kiire näkyy esimerkiksi siinä, että yhdenvertaisuusvaltuutetun lausuttavaksi tulee lainsäädäntöhankkeita, joista puuttuu kokonaan yhdenvertaisuusarviointi ja perusoikeuksien arviointi, ja erityisesti yhteisvaikutuksia on arvioitu hyvin heikosti.

Mutanen huomauttaa, että perusoikeuksia rajoitettiin pandemia-aikana oikeudellisesti sitomattomien ohjeiden välityksellä, mikä kertoo osaltaan siitä, että lainsäädännössä ei ollut viranomaisille riittäviä toimivaltuuksia. Mutanen muistuttaa, että lainsäädäntötilanteissa tarvitaan osaamista ja kykyä siihen, että kiinnitetään huomiota yhdenvertaisuuskysymyksiin sekä yhdenvertaisuuden turvaamiseen ja edistämiseen. Perusoikeuksien toteutumisen kannalta olisi tärkeää, että virkamiehet tietävät, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia perusoikeudet tuovat, ja miten tämä oikeudellinen ymmärrys ja tosiasiallinen työ yhdistetään.

Valtonen nostaa esiin lasten ja nuorten tilanteen pandemia-aikana. Siihen vaikutti se, miten paljon kotioloissa pystyttiin antamaan tukea, kun monet oppimisen ja kasvatuksen tukipalvelut olivat pandemian aikana tauolla. Valtonen huomauttaa, että jälkiarvioinnissa on korostunut vuorovaikutusmahdollisuuksien turvaamisen tärkeys ja koulun merkitys sosiaalisena ympäristönä. Valtonen muistuttaa myös jälkihoidon tärkeydestä. Tuleviin kriiseihin varautumisessa tulee muistaa, ettei hyvinvointivaje ole vielä korjaantunut lasten ja nuorten osalta pandemiakriisin jäljiltä.

Kuuntele podcast Soundcloudissa.

Lue podcastin tekstivastine Sote-akatemian sivulla.

Tutustu podcastissa mainittuun PANDEMICS-ohjelman raporttiin Koronapandemian opit: Kohti parempaa kriiseihin varautumista ja kriisinhallintaa.

Kuva: marco fileccia/Unsplash