Tutkimusartikkeli | Pandemia ei tuonut suuria muutoksia eurooppalaiseen politiikkaan
Vogt, Henri & Värttö, Mikko (2024): From Transformative Hope to Political Reality. A Conceptual Analysis of Post-Pandemic Government Agendas in Europe. Redescriptions.
Tutkimusartikkeli käsittelee eurooppalaisten hallitusten poliittisia ohjelmia ja niiden suhtautumista yhteiskunnallisiin kriiseihin pandemian jälkeisessä maailmassa. Tutkimusaineistona ovat kuuden EU-maan – Italian, Ranskan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron – hallitusohjelmat ja pääministerien virkaanastujaispuheet pandemian aikana. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, missä määrin hallitusten poliittiset ohjelmat vastaavat koronapandemian herättämiä toiveita ja odotuksia yhteiskunnan perusteiden uudistamisesta ja sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden vahvistamisesta.
Hallitusohjelmien analyysi osoittaa, että kriisitietoisuus on korkealla kaikissa tarkasteluissa maissa. Koronapandemia ei kuitenkaan mitenkään korostu hallitusten ohjelmissa, vaan hallitusten toimia perustellaan sopeutumisella erilaisiin kriiseihin, kuten ilmastonmuutokseen sekä Ukrainan sotaan. Kriisit myös nostavat politiikan keskiöön uusia painotuksia, jotka saattavat erota normaaliaikojen politiikan painopisteistä.
EU-maiden hallitusohjelmien tarkastelun pohjalta voidaan havaita, että maiden välillä on eroja muun muassa siinä, kuinka paljon hallitukset painottavat erilaisia arvoja, kriisivalmiuksia tai pitkäjänteistä suunnittelua. Tarkastelluilla mailla on myös paljon yhteisiä piirteitä kriiseihin suhtautumisessa, mikä heijastaa osin EU:n yhteisiä toimintatapoja ja politiikkapainotuksia. Kaikki hallitukset esimerkiksi korostavat vihreää siirtymää ja digitalisaatiota. Nämä ovat toisaalta olleet EU-politiikan keskiössä jo pandemiaa edeltävänä aikana.
Tutkimus osoittaa, että pandemian aikainen optimismi ei ole saanut juurikaan katetta pandemian aikana valtaan nousseiden hallitusten ohjelmajulistuksissa. Vaikka kriisit ovat luoneet mahdollisuuden yhteiskunnallisille uudistuksille, hallitukset eivät juurikaan esitä radikaaleja poliittisia uudistuksia. Poliittiset painopisteet ovat ennemmin kriisien hallinnassa ja olemassa olevien poliittisten ohjelmien vahvistamisessa kuin perusteellisessa yhteiskunnallisessa muutoksessa. Tämä voi olla seurausta kriisien asettamista kiireellisistä vaatimuksista, hallitusyhteistyön edellyttämistä poliittisista kompromisseista tai EU:n elpymispakettien ohjausvaikutuksesta.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että pandemia tai muut kriisit eivät ole muuttaneet eurooppalaista politiikkaa perustavalla tavalla. Tämä päätelmä vahvistaa käsitystä, jossa kriisit nähdään tilapäisinä häiriöinä, eivätkä ne johda syvälliseen yhteiskunnalliseen itsetutkiskeluun. Jotta yhteiskunnat voisivat hyödyntää kriisien tarjoamat mahdollisuudet syvällisempään muutokseen, niiden tulisi osoittaa poliittista rohkeutta ja hyödyntää pitkän aikavälin ajattelua.
Kuva: Jorgen Hendriksen/Unsplash