Hanke
JuRe (Oikeudenmukainen toipuminen pandemiasta? Perustuslailliset oikeudet, legitiimi hallinta ja saadut opit) oli Turun, Tampereen ja Helsingin yliopistojen toteuttama hanke, joka tutki koronapandemiaa ja siitä toipumista politiikan, hallinnon ja oikeuden näkökulmista. Hanketta rahoitti vuosina 2021–2024 strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Hanke kuului Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena (PANDEMICS) -ohjelmaan.
Hanke tuotti tietoa ja ymmärrystä siitä, miten kriisinhallinnan demokraattiset instituutiot ja kriisilainsäädäntö toimivat koronakriisissä. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään vastauksia esimerkiksi siihen, millainen päätöksenteon tietopohja oli pandemiakriisissä ja miten kriisi vaikutti hallinnon avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen ja kansalaisten osallistumiseen. Hankkeessa keskityttiin erityisesti siihen, miten osana demokratiaa kriisinhallinnan oikeudellinen järjestelmä ja lainsäädäntö toimivat koronakriisissä ja siitä toivuttaessa. Tarkastelua syvensi vertaileva näkökulma Euroopan maiden koronatoimiin ja politiikkoihin sekä historiallinen näkökulma kriisinhallinnan ja poikkeustilalainsäädännön kehittymiseen Suomessa.
Hankkeen tulokset osoittavat, että eurooppalainen koronakriisin hallinta oli pääosin toimivaa. Suomessa perusoikeuksien toteutumista turvattiin perustuslainmukaisuuden valvonnan ja laillisuusvalvonnan keinoin. Kriisi heikensi paikoin päätöksenteon avoimuutta ja laatua. Jatkossa on tarpeen parantaa demokraattisten instituutioiden kriisivalmiutta ja selkeyttää toimivaltasuhteita sekä panostaa kriisilainsäädännön ja lainvalmistelun kehittämiseen. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksia tulee vahvistaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä heikoimmassa asemassa olevien oikeuksiin kriisitilanteissa.
Lue lisää hankkeen tutkimusteemosta alla.
Tutkimusteemat
Eurooppalaisen solidarisuuden haasteet
Luomme tutkimuksessa vertailevan katsauksen Euroopan maiden sekä Euroopan unionin toimintaan pandemian taltuttamiseksi ja oikeudenmukaisen toipumisen mahdollistamiseksi. Selvitämme kansalaisten julkilausuttuja näkemyksiä ja käytännön toimenpiteitä kansallisen ja EU-tason koronarajoituksista Euroopassa ja erityisesti Pohjoismaissa. Lisäksi arvioimme eri maiden poliittisen ja hallinnollisen johdon toimia ja säädöksiä yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi sekä pyrkimyksiä sovittaa näitä toimia eurooppalaiseen politiikkaan. Tunnistamme tutkimuksessa oikeudenmukaisesti koettuja käytäntöjä, joita voitaisiin hyödyntää myös suomalaisen säädöskehikon kehittämisessä. Lisäksi arvioimme, miten eurooppalainen päätöksenteko voisi vastaavissa tulevaisuuden kriiseissä toimia nähtyä koronapolitiikkaa paremmin. Tutkimusaineistona käytämme virallisten dokumenttien ja media-analyysien lisäksi julkisesti saatavilla olevia mielipidetiedusteluja.
Lisätietoja: työpaketin johtaja (WP1) Henri Vogt, Turun yliopisto, henri.vogt(at)utu.fi
Yhteiskunnallisen kriisikestävyyden ja -hallinnan pohjoismaiset polut
Tutkimme haasteita, joita rauhanajan ja hybridiluonteisten kriisien hallintatarpeet asettavat etenkin pohjoismaisille hallinto-ja yhteiskuntamalleille. Pohjoismaisen mallin vahvuuksina on pidetty legitiimiä julkishallintoa, vahvaa oikeusvaltiota sekä keskinäiselle luottamukselle rakentunutta yhteiskuntaa.
Pandemianaikainen poikkeusoloihin turvautuminen haastaa pohjoismaisen mallin perustaa – etenkin kahta perusperiaatetta. Ensimmäinen on yhteiskunnallisten toimijoiden aktiivinen osallistuminen päätöksenteon valmisteluun ja tietoperustan muodostamiseen. Toinen on julkisen päätöksenteon yhdenvertaisuuden, autonomian ja oikeudenmukaisuuden vahva oikeusvaltiollinen takaaminen. Tutkimme näiden periaatteiden ja niihin liittyvien toimintamallien huomioimista historiallisesti. Tarkastelemme valikoituja menneitä kriisitilanteita sekä kriisihallinnan ja poikkeustilalainsäädännön kehittymistä. Suhteutamme kehityslinjoja muihin pohjoismaihin, erityisesti Ruotsiin. Tutkimusaineistomme koostuu poliittisen valmistelun ja päätöksenteon dokumenteista ja muista julkisista lähteistä sekä teemahaastatteluista.
Lisätietoja: työpaketin johtaja (WP2) Johanna Rainio-Niemi, Helsingin yliopisto, johanna-rainio.niemi(at)helsinki.fi
Avoimuus ja laillisuusvalvonta
Tarkastelemme tutkimuksessa laillisuusvalvonnan ja hallinnan avoimuuden haasteita ja ongelmia koronapandemian kaltaisissa kriiseissä. Hallinnon avoimuuden haasteet liittyvät ennen kaikkea päätöksenteon tietopohjan julkisuuskysymyksiin, päätöksenteon avoimuuteen ja eri toimijoiden mahdollisuuksiin osallistua päätöksentekoon. Tämän lisäksi tarkastelemme ylimpien lainvalvojien (oikeusasiamies, oikeuskansleri) roolia ja toimintaa kriisin aikana sekä heidän asemaansa liittyviä institutionaalisia ja poliittisia jännitteitä. Kriisin jälkeisen institutionaalisen vakauttamisen ja muutoksen lisäksi tutkimme myös sitä, miten hallinnan kriisit voivat mahdollisesti tukea ja vankistaa demokraattisia institutionaalisia käytäntöjä ja yksilön oikeuksia. Hyödynnämme institutionaalista analyysiä, jonka aineistopohjana toimivat keskeisten toimijoiden haastattelut, vuosikertomukset, raportit, kannanotot, tiedotteet, julkiset puheenvuorot sekä toiminnalliset tilastot. Teemme myös historiallista analyysiä niin institutionaalisen kehityksen kuin keskeisten käsitteiden muutoksista.
Lisätietoja: työpaketin johtaja (WP3) Tero Erkkilä, Helsingin yliopisto, tero.erkkila(at)helsinki.fi
Pandemiasta toipumisen vakaa perustuslaillinen kehikko
Covid-19-pandemia ja sen mukanaan tuomat poikkeukselliset olot ovat vaatineet sekä jo olemassa olevan kriisilainsäädännön että täysin uusien lainsäädännöllisten välineiden soveltamista ja tarkastelua. Monia oikeudellisia mekanismeja on käytetty ensimmäistä kertaa ilman vakiintuneita tulkinta- ja täytäntöönpanotapoja, ja niillä on ollut syvälle ulottuvia vaikutuksia yksilöihin, yhteiskuntaan ja julkisiin instituutioihin. Lisäksi kriisinhallinnan laillinen järjestelmä on osoittautunut liian monimutkaiseksi ja vaikeasti ymmärrettäväksi, kun perustellut ja tehokkaat tavat pandemianhoitoon (kuten liikkuvuuden rajoittaminen) ovat törmänneet perustuslaillisiin ongelmiin niiden täytäntöönpanossa. Tutkimme sekä pandemian vaikutusta perustuslaillisiin instituutioihin ja rakenteisiin että pandemianhoidossa käytettyjä perustuslaillisia ja lainsäädännöllisiä mekanismeja. Luomme myös ehdotuksia pandemiaa koskevan lainsäädäntökehikon uudistamiseksi ja vahvistamiseksi.
Lisätietoja: työpaketin johtaja (WP4) Anu Mutanen, Tampereen yliopisto, anu.mutanen(at)tuni.fi
Perusoikeudet ja pandemian jälkeinen elpyminen
Tarkastelemme COVID-19-pandemian aikana suomalaiseen perusoikeusjärjestelmään kohdistuneita paineita ja kartoitamme erilaisia muutostarpeita. Tutkimme yksilön oikeuksien ja kollektiivisten oikeuksien syntyneitä jakolinjoja ja jännitteitä tarkoituksenamme löytää oikeudellinen tasapaino yksilön ja yhteisön oikeuksien välille. Lainsäädännön näkökulmasta tarkastelemme, olisiko valmiuslainsäädäntöön turvautumisen sijasta mahdollista valmistautua pandemian kaltaisiin uhkiin luomalla vastaavan kaltaisia tilanteita varten erityinen, tavalliseen lainsäädäntöön perustuva lainsäädännöllinen kehys. Hyödynnämme lainopillista lähestymistapaa ja keskitymme voimassa olevan oikeuden tulkintaan ja systematisointiin ja tekemään ehdotuksia uuden lainsäädännön varalle. Oikeudellisen argumentaation analysoimiseksi hyödynnämme tutkimusaineistona pandemia-ajan lainsäädännöllisiä päätöksiä, perustuslakivaliokunnan lausuntoja, tuomioistuinratkaisuja sekä ylimpien laillisuusvalvojien päätöksiä sekä oikeustieteen piiristä esitettyjä tulkintoja ja analyysejä. Tärkeänä osana tutkimusta ovat vertailut, erityisesti pohjoismaisten oikeusjärjestysten kesken.
Lisätietoja: työpaketin johtaja (WP5) Janne Salminen, Turun yliopisto, janne.salminen(at)utu.fi