Väitöskirja | Asiantuntijavalta korostui eurokriisin päätöksenteossa
Nordström, Laura (2024): Power of Experts in the EU – Birth of the Troika and Resilience of the EMU paradigm in the European debt crisis of 2010. Helsingin yliopisto.
Laura Norströmin valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja tarkastelee asiantuntijoiden roolia ja asiantuntijavaltaa eurokriisin alun päätöksenteossa. Tutkimus keskittyy vuoden 2010 ensimmäisiin kriisinhallintapäätöksiin, joita olivat Keikan ensimmäinen lainaohjelma ja Euroopan rahoitusvakausväline. Niiden myötä luotiin rakenne, jolla koko kriisiin vastattiin. Eurokriisillä on ollut suuri vaikutus Euroopan unionin (EU) politiikkaan ja kansalaisiin.
Laajaan haastatteluaineistoon perustuvan tutkimuksen keskiössä on Euroopan komission, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan keskuspankin muodostaman Troikan syntyminen. Väitöskirja identifioi Troikan syntyyn johtaneet syyt ja sisäiset valtasuhteet ja analysoi, keitä asiantuntijoita kuultiin ja miten asiantuntijatietoa käytettiin kriisin alkuajan päätöksenteossa.
Tutkimuksessa selvitetään, miksi Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) ordoliberaali ja budjettikuria painottava talousparadigma ei muuttunut kriisiä edeltävinä vuosina harjoitetusta elvytyksestä ja talouspolitiikkaan kohdistuneesta kritiikistä huolimatta.
Komissio ja IMF olivat keskeisimmät vallankäyttäjät
Kriisinaikainen päätöksenteko tapahtui kolmessa eri vaiheessa, joissa kaikissa käytettiin Troikan asiantuntemusta. Päätösten oleellisimmissa vaiheissa valta oli asiantuntijoilla, eli käytännössä komission ja IMF:n virkamiehillä.
IMF johti tosiasiassa Troikan neuvotteluja tarjoamalla dataa, makrotaloudellista tietoa ja neuvottelutaitoja. Komissio taas päätti pitkälti Kreikan lainaohjelman sisällöstä ja erityisesti rakenneuudistuksista.
EU-jäsenmaiden poliitikoista koostuvat elimet käyttivät merkittävää päätöksentekovaltaa vain alkuvaiheessa. Politiikan vaihtoehdoista ei käyty juurikaan keskustelua jäsenmaiden taholta. Tutkimuksessa korostuukin instituutioiden ja Euroopan komission merkitys hallitustenvälisyyden sijaan.
Talouspoliittinen ajattelu ei muuttunut kriisiaikana
Väitöskirja vahvistaa asiantuntijoiden tietovallan kriisipäätöksenteossa. Nojaaminen instituutioiden omiin asiantuntijoihin johti EMU-paradigman jatkuvuuteen.
Troikan asiantuntijat eivät tarjonneet vaihtoehtoja EMU-paradigmalle, koska he kaikki ajoivat säästötoimia. Päätöksentekoa ohjasi kriisiajalle tyypillinen kiire ja paine, mikä myös vaikutti siihen, että harjoitettua politiikkaa ei kyseenalaistettu.
Tutkimuksen mukaan instituutioiden sisäiset asiantuntijat voivat estää paradigman muutoksen yhdistämällä ideoitaan jatkuvuutta ylläpitäviin instituutioihin. Näin tapahtuu erityisesti, jos asiantuntijoista tulee päättäjiä, eli kun tiedontuotantoregiimistä tulee päätöksentekoregiimi.
Tutkimus nostaa esiin, että kriisiajan kiireiset tilapäisjärjestelyt voivat johtaa teknokratiaan, jossa päättäjien ja asiantuntijoiden välinen raja hämärtyy. Koska kriisissä ei useinkaan ole aikaa hankkia ulkopuolista asiantuntemusta, olisi monipuolisen asiantuntijarakenteen oltava valmiina jo ennen kriisiä.
VTM, HuK Laura Nordström väitteli 12.6.2024 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Power of Experts in the EU – Birth of the Troika and Resilience of the EMU paradigm in the European debt crisis of 2010”. Vastaväittäjänä oli professori Magnus Ryner (King’s College London) ja kustoksena Teivo Teivainen.
Kuva: Unsplash/Markus Spiske