Raportti | Laaja raportti kokoaa yhteen pandemian opit ja suositukset kriiseihin varautumiseksi
PANDEMICS-ohjelma (2024): Koronapandemian opit: Kohti parempaa kriiseihin varautumista ja kriisinhallintaa. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr.
PANDEMICS-tutkimusohjelman raportti tarkastelee pandemian oppeja sekä antaa suosituksia kriisien parempaan ennakointiin, ennaltaehkäisyyn ja hallintaan. Julkaisu perustuu ohjelman neljän monitieteisen tutkimushankkeen tutkimukseen ja niistä nouseviin havaintoihin, oppeihin, ratkaisuehdotuksiin ja suosituksiin. Ohjelmassa tuotetun tutkimuksen lisäksi ilmiöiden kuvauksissa on käytetty täydentävää tutkimuskirjallisuutta.
Julkaisu jakautuu kolmeen teemaan. Ensimmäisessä teemassa tarkastellaan koronapandemian aikaista yhteiskuntaa oikeusvaltion, demokraattisten instituutioiden toimivuuden, oikeudellisen järjestelmän ja lainsäädännön näkökulmista. Lisäksi pohditaan, miten pandemia vaikutti hallinnon avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen ja kansalaisten osallistumiseen. Koronapandemian aikana perus- ja ihmisoikeuksia rajoitettiin poikkeuksellisella tavalla. Tämän käsittelyssä käytetään apuna esimerkkejä erityisesti haavoittuvista ryhmistä, kuten perusopetuksessa olevista lapsista ja ikääntyvistä ihmisistä. Lopussa kuvataan, miten päätöksenteon kykyä tuottaa, käsitellä ja hyödyntää tietoa voidaan vahvistaa osana kriisien parempaa ennakointia, ennaltaehkäisyä ja hallintaa.
Toinen teema käsittelee kriisijohtamista ja -viestintää sekä viranomaisten välistä vuorovaikutusta koronapandemian aikana. Korona-ajan johtamista tarkastellaan terveys- ja koulutussektorien aloilla ja pohditaan, miten johtamisen kriisinkestävyyttä voidaan vahvistaa tulevien kriisien varalle. Terveyskriiseissä viestinnällä ja viranomaisten välisellä yhteistyöllä on keskeinen rooli. Kun tieto on muuttuvaa ja kriisinhallinta vaatii selkeää ohjeistusta, tutkittuun tietoon perustuva viestiminen terveyskriisistä on keskeinen haaste.
Kolmas teema käsittelee kansalaisten hyvinvointia koronapandemian aikana. Yhteiskunnan sosiaalinen eriarvoisuus nousee esiin, kun tarkastellaan sitä, miten eri tavoin pandemian vaikutukset kohdentuivat eri väestöryhmiin. Luku paneutuu tartuntatautien ehkäisyyn ja niihin varautumiseen kaupunkisuunnittelun keinoin. Tutkijat nostavat myös esiin suomalaisen rakennetun kaupunkiympäristön yhteyksiä tartuntatauteihin.
Kuva: Istock/dtimiraos