Tutkimusartikkeli | Suomen terveyspoliittinen linja on vaihdellut eri terveyskriiseissä
Karimäki, Jenni (2022): Terveyspoliittinen käänne Suomen aids-linjan selittäjänä 1980-luvulla. Ennen ja nyt: Historian tietosanomat.
Artikkeli tarkastelee aids-kriisiin yhteiskunnallisten ja poliittisten ulottuvuuksien taustaa sekä sitä, miten tautia koskeva asiantuntemus rakentui poliitikkojen puheissa, viranomaisaineistoissa ja julkisessa keskustelussa. Artikkelin aineistoina on käytetty eduskunnan täysistuntopöytäkirjoja, lainvalmisteluaineistoja, Lääkintöhallituksen arkistoaineistoja sekä aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleja. Tarkastelujakso rajautuu aktiivisimman aids-keskustelun aikaan, eli vuosiin 1983–1987.
Tutkimus osoittaa, että suomalainen aids-politiikka heijasti 1960- ja 1970-lukujen oikeudellisten tulkintojen muutosta ja laitosvallan murtumista sekä uutta 1980-luvulla vakiintunutta terveyspoliittista suuntausta. Uudessa suuntauksessa korostuivat yksilön käyttäytyminen ja yksilön vastuu kollektiivisten, kontrollia ja rajoituksia painottaneiden toimien sijaan. Politiikan linjanmuutoksen mahdollistajina toimivat suotuisat poliittiset olot, vakaa talouskasvu sekä hallinnon sukupolvenvaihdos ja 1960-luvun radikaalit uudistusideat.
Aids-politiikan muotoutumiseen vaikuttaneet historialliset ja ajankohtaiset tekijät sekä erityisesti poliittisen päätöksenteon ja asiantuntijaorganisaatioiden välisen vuorovaikutuksen dynamiikka ovat olennaisia kriisien hallinnan ja niistä toipumisen näkökulmasta. Artikkeli osoittaa esimerkiksi, miten päätöksentekovalta ja vastuu ovat aids-kriisin jälkeen siirtyneet vastuuviranomaisilta ministeriöihin ja poliitikoille, mikä asettaa kriisin hoidon alttiimmaksi politisoitumiselle.
Tulokset avaavat mielenkiintoisen näköalan Pohjoismaiden vertailulle. Ruotsi ja Suomi ovat olleet aids- ja koronakriisien hoidossa toistensa peilikuvat. Ruotsissa aids-politikka noudatteli kovaa linjaa, joka korosti testausohjelmaa, tartunnanjäljitystä, pakkotoimia ja levinnäisyyskartoituksia. Suomessa taas aids-politiikan pehmeä linja painotti vapaaehtoisuutta, anonymiteettiä ja valistusta. Koronapandemiassa asetelma oli päinvastainen: Ruotsin kova linja vaihtui demokraattisia perusoikeuksia korostaneeseen vastuuviranomaisen johtamaan linjaan, kun taas Suomessa virkamiesjohtoista aids-politiikkaa ohjannut pehmeä linja vaihtui koronakriisissä poliittisesti ohjatun kollektiivisen turvallisuuden linjaksi.
Kuva: whyframeshot /AdobeStock