Tutkimusartikkeli | Jäsenmaiden solidaarisuutta ilmentävät koronatoimet lisäsivät myönteistä suhtautumista Euroopan unioniin
Papageorgiou, Achillefs & Immonen, Waltteri (2023): How supranational institutions benefit from crises: member states’ solidarity and the EU’s image during the COVID-19 pandemic. European Union Politics.
Tutkimusartikkeli käsittelee Euroopan unionin kansalaisten suhtautumista unioniin ja solidaarisuutta ilmentäviin toimiin koronapandemian hoidossa. Tutkimuksen pääasiallisena aineistona käytetään kevään 2021 Eurobarometri-kyselytutkimusta.
Artikkeli keskittyy erityisesti siihen, miten tyytyväisyys EU-jäsenvaltioiden väliseen solidaarisuuteen vaikuttaa kansalaisten mielikuvaan EU:sta, eli kansalaisten yleiseen suhtautumiseen EU:ta kohtaan. Jäsenvaltioiden välisellä solidaarisuudella (interstate solidarity) tarkoitetaan EU-maiden välistä yhteistyötä ja avunantoa koronapandemian hoidossa. Tämä eroaa institutionaalisesta solidaarisuudesta (institutional solidarity), jolla tarkoitetaan EU:n toimia koronapandemian hoidossa. Jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus on ilmennyt koronapandemiassa lähinnä yhteisinä tarvikehankintoina ja yhteistyönä potilaiden hoitamisessa ja institutionaalinen solidaarisuus esimerkiksi EU:n elpymisvälineen (Next Generation EU) käyttöönottona.
Tutkimustulokset osoittavat, että jäsenvaltioiden välisellä solidaarisuudella on ollut myönteisiä vaikutuksia kansalaisten mielikuvaan EU:sta. Jäsenvaltioiden solidaarisuuteen tyytyväisillä kansalaisilla on myönteisempi kuva EU:sta kuin jäsenvaltioiden solidaarisuuteen tyytymättömillä kansalaisilla. Tämä vaikutus on vahvempi niiden kansalaisten keskuudessa, jotka ovat olleet tyytyväisiä jäsenvaltioiden välisiin toimiin, mutta tyytymättömiä EU:n toimiin. Jäsenmaiden tekemä yhteistyö on siis vaikuttanut siten, että EU:n toimintaan tyytymättömät kansalaiset suhtautuvat kuitenkin myönteisesti EU:hun. Tämä viittaa siihen, että kansalaiset odottavat EU:lta toimia koronapandemian hoidossa, mutta toimijan sijasta heille on merkityksellisempää se, että kriiseissä ylipäätään toimitaan.
Tuloksista voidaan päätellä, että hyväksyttävyyden näkökulmasta EU:n kannattaisi kannustaa jäsenmaita yhteistyöhön myös asioissa, joissa EU:lla ei ole suoranaista toimivaltaa. Tämä pätee erityisesti kaikkia EU-jäsenmaita koskettaviin kriiseihin, joissa kansalaisilla on lupa odottaa laajoja toimia kriisitilanteen hallitsemiseksi.