Tutkimusartikkeli | Kriisit muokkaavat päätöksenteon aikajännettä ja poliittisia agendoja
Vogt, Henri & Värttö, Mikko (2024): Crisis, temporality and governmental policy agendas: The cases of Finland and Sweden. Scandinavian Political Studies.
Artikkeli tarkastelee viimeaikaisten kriisien vaikutuksia politiikkaan Suomessa ja Ruotsissa ajallisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen aineistona ovat kahden pohjoismaan hallitusten poliittiset ohjelmat vuosilta 2014–2023. Analyysi keskittyy kolmeen keskeiseen näkökulmaan: innovatiiviseen stabilointiin, pitkän aikavälin huomioimiseen ja synkronointiin.
Suomen ja Ruotsin hallitusohjelmien analyysi paljastaa, että viimeaikaiset kriisit, kuten Krimin miehitys, ilmastonmuutos, koronapandemia ja Venäjän käynnistämä hyökkäys Ukrainaan ovat muokanneet merkittävästi hallitusten ajallisia näkökulmia ja poliittisia agendoja. Innovatiivinen stabilointi, pitkän aikavälin näkökulman huomioiminen ja synkronointi ovat keskeisiä tapoja, joilla hallitukset pyrkivät ohjaamaan maitaan kriisien läpi kohti parempaa tulevaisuutta.
Hallitukset ovat molemmissa maissa korostaneet energia- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista ”ilman vaihtoehtoja” tai ”ei ole vaihtoehtoja” -logiikalla. Uusiutuviin energialähteisiin ja edistyksellisiin teknologioihin panostaminen nähdään myös mahdollisuutena, jonka kautta maat voivat tulla vihreän siirtymän edelläkävijöiksi maailmalla. Lisäksi kriisit ovat korostaneet molemmissa maissa turvallisuus- ja energiapolitiikkasektoreiden yhteensovittamista. Yhteensovittaminen näkyy maiden välillä erityisesti turvallisuuspolitiikassa. Päätös hakea NATO-jäsenyyttä yhtäaikaisesti osoittaa, että kriisiaikoina maat hakevat tukea ja turvaa enenevässä määrin myös toisistaan.
Suomessa tulevaisuuteen suuntautunut ajattelu on keskeistä poliittisessa päätöksenteossa, kun taas Ruotsissa korostetaan enemmän välittömiä toimia. Osaltaan tätä seikkaa selittää suomalainen ennakointijärjestelmä, johon kuuluvat muun muassa eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, tulevaisuusselonteot sekä valtioneuvoston ennakointiryhmä ja ennakointiverkosto. Tämä järjestelmä auttaa muokkaamaan hallitusohjelmia pitkäjänteisempään suuntaan ja luo perustan tulevaisuusorientoituneelle politiikalle.
Tutkimustulokset tarjoavat näkökulmia siihen, miten kriisit voivat vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja kuinka hallitukset voivat hyödyntää kriisejä muutosten aikaansaamiseksi. Kriisit voivat toimia mahdollisuutena muuttaa yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan, mutta tämä vaatii hallituksilta taitavaa tasapainottelua lyhyen ja pitkän aikavälin poliittisten tavoitteiden välillä.
Kuva: Icons8 Team/Unsplash