Tutkimusartikkeli | Pohjoismaiset laillisuusvalvojat kohtasivat eriasteisia haasteita ja tarvetta sopeutumisstrategioihin korona-aikana
Erkkilä, Tero; Mölsä, Juho & Vähäniitty, Ella (2024): Nordic legal overseers and institutional openness in crises: Challenges and adaptation during the COVID-19 pandemic. Scandinavian Political Studies.
Artikkeli vertailee pohjoismaisten (pois lukien Islanti) laillisuusvalvojien eli oikeusasiamiesten ja oikeuskanslerien kohtaamia haasteita ja sopeutumisstrategioita pandemia-aikana. Haasteita ja sopeutumista tarkastellaan erityisesti päätöksenteon avoimuuden näkökulmasta. Tutkimus pohjautuu laillisuusvalvojien vuosikertomusten ja kantelutilastojen sekä täydentävien päätöksentekodokumentti- ja media-aineistojen analyysiin.
Tutkimuksen perusteella laillisuusvalvojien kohtaamissa haasteissa ja sopeutumisstrategioissa on havaittavissa aste-eroja pohjoismaiden välillä. Suomessa ja Ruotsissa laillisuusvalvojista muodostui keskeisiä koronapäätöksenteon julkisen sekä laillisen tilivelvollisuuden toteuttajia, mikä tuotti enemmän paineita laillisuusvalvojille kanteluiden muodossa. Näitä kanteluita tekivät myös intressiryhmät ja kansalaisliikkeet. Sen sijaan Tanskassa ja Norjassa mukautumista oli havaittavissa enemmän suhteessa korona-aikana syntyneisiin uusiin tilivelvollisuusmekanismeihin, kuten erilaisiin oikeudellisiin selvityksiin.
Tulosten mukaan kriisiaikana laillisuusvalvonnan tuottama tilivelvollisuus on vahvasti sidoksissa päätöksenteon avoimuuteen, mutta näiden yhteys on aiemmin ymmärrettyä monitahoisempi. Jotkin kriisiajan päätöksenteon ominaispiirteet, kuten esimerkiksi asiantuntijavetoisuus, heikensivät paikoin päätöksenteon institutionaalista avoimuutta ja loivat haasteita laillisuusvalvojien kyvylle tuottaa tilivelvollisuutta. Laillisuusvalvojat pystyivät kuitenkin toisaalta edistämään joidenkin muiden päätöksenteon tilivelvollisuusmekanismien, kuten sidosryhmien osallisuuden, julkisen keskustelun ja ulkopuolisten asiantuntijoiden vertaisarvioinnin toimintaa turvaamalla esimerkiksi sidosryhmien ja toimittajien oikeutta avoimuuteen sekä muihin osallistumisoikeuksiin.
Päätöksenteon avoimuus tulisi siten nähdä ennakkoehtona tilivelvollisuudelle, minkä vuoksi siitä olisi huolehdittava ja siihen panostettava myös kriisiaikoina. Toisaalta tilivelvollisuuden toteutumista tulisi näiden tulosten valossa arvioida kriisitilanteissa nimenomaan järjestelmätasolla. Eri toimijoiden ja tilivelvollisuuden muotojen muodostama kehikko saattaa mukautua kriisien aikana vastatakseen ainakin osittain yksittäisten toimijoiden kohtaamiin haasteisiin.
Kuva: arsenisspyros/iStock