Podcast | Haavoittuvassa asemassa olevien kokonaishyvinvointi jäi liian vähälle huomiolle pandemiassa
Asiantuntijat pohtivat podcastissa koronapandemian vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Keskustelussa keskitytään siihen näkymään, joka pandemia-ajasta on laillisuusvalvonnassa ja tutkimuksessa tullut esiin.
Itlan Lapsuuden rakentajat podcast käsittelee haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä pandemiassa ja miten heidän tilannettaan voitaisiin parantaa mahdollisissa tulevissa kriiseissä. Keskustelemassa ovat eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, Itlan ohjelmajohtaja Marjo Kurki ja Turun yliopiston professori, JuRe-hankkeen johtaja Janne Salminen.
Sakslinin mukaan kriisin uhkakuvien myötä ihmisiä pyrittiin suojaamaan heidän oikeuksiaan rajoittamalla ilman, että näiden rajoitusten vaikutuksia arvioitiin. Kanteluratkaisuista voidaan huomata, että pandemia-aikana oli epäselvää, kenellä oli toimivalta antaa ohjeita ja määräyksiä. Hän huomauttaa, että oikeuksien rajoittamisen tulisi olla viimesijainen suojaamiskeino, jonka käyttämisen pitää perustua lakiin. Kriiseihin varautumisen osalta Sakslin totetaa, että kaikenlaisten palveluiden tuottamisessa pitäisi kiinnittää huomiota henkilöstön riittävään määrään jo normaaliaikoina.
Kurki puolestaan tuo esiin, että rajoitusten kautta tavallaan myös tuotettiin haavoittuvia ryhmiä, jotka olisivat normaalioloissa pärjänneet hyvin. Esimerkkinä hän mainitsee siirtymävaiheessa olevat nuoret, jotka pandemian aikana siirtyivät perusopetuksesta toiselle asteelle tai toiselta asteelta korkeakoulutukseen. Hän myös arvioi, että lapset ja perheet ovat olleet rajoitusten aikana eriarvoisessa asemassa asuinpaikkansa perusteella. Esimerkiksi neuvola-asetuksen mukaisia lasten terveystarkastuksia ei ole joissain kaupungeissa edelleenkään onnistuttu saattamaan normaaliaikatauluun. Kurki toteaa, että palveluiden perusjärjestelmää pitäisi jo nyt kehittää vahvemmaksi, jolloin kriisin kohdatessa tilanne olisi helpompi.
Salmisen mukaan on tärkeä tunnistaa, että haavoittuvien ryhmien sisällä on vaihtelevuutta ja eri tavoin haavoittuvassa asemassa olevia. Hän kiinnittää Sakslinin tavoin huomiota siihen, että joitain rajoitustoimia otettiin käyttöön ilman toimivaltaa ja lainsäädännön tukea. Salminen toteaa, että kritiikkiä voidaan kohdistaa siihen, miten rajoituksia otettiin käyttöön, ja myös siihen, miten rajoituksia ei asianmukaisesti purettu. Salminen nostaa esiin, että jatkossa pitäisi tarkastella esimerkiksi teknologian tarjoamia mahdollisuuksia osallistaa haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä nykyistä paremmin.
Kuuntele podcast Itlan sivulla tai Spotifyssa
Kuva: SB Arts Media/Adobe Stock