Demokraattisesti kestävä kriisinhallinto esillä seminaarissa

Helsingin yliopistolla 21.11.2024 pidetty seminaari Lukeeko hätä valmiuslakia? käsitteli demokraattisesti kestävästää kriisinhallintoa. Seminaari keskittyi Johanna Rainio-Niemen johtaman JuRen alahankkeen Kriisinhallinnoinnin pohjoismaisia polkuja tuloksiin. Työpaketin keskeisenä julkaisuna tulee olemaan kirja A Nordic Model in the Age of Crises – Historical Perspectives on Law and Governance in Extraordinary Times, joka käsittelee suomalaisen kriisihallinnoinnin muutosta ja lainsäädännön kehitystä itsenäistymisestä nykypäivään. Seminaarissa kuultiin tähän teokseen tulevasta tutkimuksesta.

Rainio-Niemi korosti seminaarin avauspuheenvuorossaan hankkeen keskeisenä löydöksenä, että suomalainen kriisinhallintamalli on vähintään 1970-luvulta lähtien rakentunut kolmen ”pilarin” varaan, joita ovat olleet kokonaismaanpuolustus tai kokonaisturvallisuus, talouden sääntely ja legalismi, eli lain korostunut asema.

Seminaarin ensimmäisessä osiossa tutkijatohtorit Tuukka Brunila ja Aura Kostiainen esittelivät pohjoismaisia valtiosääntöisiä kriisiregiimejä erityisesti lainsäädäntövallan ja toimeenpanovallan välisen suhteen näkökulmasta, ja erikoistutkija Jenni Karimäki käsitteli politiikan ja parlamenttien roolia pandemian aikana Suomessa ja Ruotsissa.

Seminaarin toisessa osiossa Aura Kostiainen tarkasteli suomalaisen kriiseihin liittyvän valtuuslainsäädännön virstanpylväitä, ja tutkijatohtori Kati Katajisto keskittyi laillisuusperiaatteeseen ja sen käyttöön kriisinhallintavälineenä autonomian ajan alusta sisällissotaan. Väitöskirjatutkija Lyydia Aarninsalo esitteli suomalaisen varautumisjärjestelmän kehitystä erityisesti 1970-luvulla, ja professori Johanna Rainio-Niemi kävi läpi vuoden 1991 valmiuslakiin johtanutta prosessia.

Seminaarissa käytiin vilkasta keskustelua ”Suomen mallista” sekä sen historiasta ja tulevaisuudesta. Keskusteluissa tuotiin esiin Pohjoismaille yhteisiä piirteitä, kuten valtion ja kansalaisyhteiskunnan rajojen sekoittuminen, korkea luottamus instituutioihin ja parlamenttien korostunut rooli tuomioistuimiin nähden, mutta myös eroja esimerkiksi itäisten ja läntisten Pohjoismaiden välillä. Keskustelussa nousivat esiin myös eri hallintoregiimien, kuten valtiosääntö-, hallinto- ja terveydenhuoltoregiimien väliset erot. Erityisesti Suomessa on ollut muita Pohjoismaita legalistisempi traditio, jossa juristit ovat ottaneet merkittävää roolia kriisinhallinnassa. Toisaalta legalismi on ollut instrumentalistista, mikä on mahdollistanut joustavan suhtautumisen lakeihin.

Jatkoa ajatellen alustuksissa ja puheenvuoroissa nostettiin esiin tarvetta laajemmalle keskustelulle kriisin ja resilienssin käsitteiden merkityksistä ja määrittelyistä.

Teksti: Lyydia Aarninsalo ja Aura Kostiainen
Kuva: Tilda Hopia. Kuvassa vasemmalta oikealle Aura Kostiainen, Milja Kalliosaari, Johanna Rainio-Niemi, Jenni Karimäki ja Lyydia Aarninsalo