Jouluterveiset uutiskirjeessä
Jouluinen tervehdys JuRe-hankkeesta! Tutkimme oikeudenmukaista toipumista koronapandemiasta politiikan, hallinnon ja lainsäädännön näkökulmista. Hankettamme rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).
Uutiskirje sisältää tietoa menneen syksyn päätapahtumastamme, jossa esittelimme yhdessä muiden strategisen tutkimuksen PANDEMICS-hankkeiden kanssa tutkimukseen perustuvia oppeja koronakriisistä. Tutkijoiltamme on tullut uusien tieteellisten julkaisujen lisäksi blogitekstejä, vieraskyniä ja muita kirjoituksia. Kerromme myös lapsen oikeuksia käsittelevästä podcastista.
Tammikuussa alkava hankkeen viimeinen vuosi tulee olemaan täynnä toimintaa. Esimerkiksi 16.5. Turussa pidetään Politiikan tutkimuksen päivät, jonka pääpuhujaksi saapuu hankkeen kutsumana professori Daniel Innerarity. Pidämme samaan aikaan JuRen tuloksia esittelevän seminaarin. Tutkijamme ovat myös mukana 28.-30.8. Turun Eurooppa-foorumissa. Vuosi huipentuu 4.-5.11. Helsingissä pidettävään PANDEMICS-ohjelman päätösseminaariin. Lisäksi tulossa on uusia julkaisuja, populaareja kirjoituksia ja podcasteja. Kerromme näistä verkkosivuillamme, Xssä ja ensi vuoden uutiskirjeissä.
Huomasithan myös Turun yliopiston oikeustieteen tutkimusryhmässä avoinna olevat tehtävät? Haemme vuodeksi 2024 tutkijatohtoria ja projektitutkijaa. Haku päättyy 10.1. Tutustu hakuilmoitukseen.
Näiden kuulumisten myötä toivotamme hyvää joulua ja uutta vuotta!
Haluatko saada uutiskirjeen sähköpostiisi? Tilaa kirje täällä.
Tapahtumat
Keskustelutilaisuus tarjosi uutta tietoa koronakriisin oikeudellisista opeista ja varautumisesta
JuRe oli syksyllä mukana järjestämässä Kriisinkestävä Suomi -tilaisuutta, joka kokosi yhteen tutkijat ja yhteiskunnan kehittäjät keskustelemaan Suomen kriisinkestävyyden vahvistamisesta. Hankkeen tutkimus oli esillä pandemian oikeudellisia oppeja ja varautumista koskevassa paneelikeskustelussa, johon osallistuivat perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Vestman, oikeuskansleri Tuomas Pöysti, Turun yliopiston professori Janne Salminen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Eeva Nykänen. Keskustelun juonsi toimittaja Jan Andersson.
Lue lisää ja katso tallenne
Lue MTVn uutinen paneelikeskustelusta
Blogi
Korona-ajan perusoikeusrajoitukset tarjoavat arvokasta tietoa kriisinkestävyyden rakentamiseksi
Anu Mutanen kirjoittaa verkkosivuillamme koronapandemian perusoikeusvaikutuksista. Oikeuksien käytännön toteutumisessa ilmeni ongelmia esimerkiksi puutteellisen lainsäädännön ja säännösten tulkintaongelmien vuoksi. Perusoikeusvaikutusten jälkikäteisarviointi olisi syytä ymmärtää osaksi pandemiasta toipumista ja uusiin kriiseihin varautumista.
Podcast
Lapsen oikeus terveyteen pandemia-aikana
Lapsuuden rakentajat -podcast käsittelee koronarajoitusten vaikutuksia lasten ja nuorten terveyteen, lasten oikeuksien toteutumista sekä aiheesta tehtyä tutkimusta. Aiheista keskustelevat professori Suvianna Hakalehto Itä-Suomen yliopistosta, juristi Merike Helander Lapsiasiavaltuutetun toimistosta ja JuRen väitöskirjatutkija Petra Järvinen Tampereen yliopistosta. Podcast on toteutettu yhteistyössä Itlan kanssa.
Mediassa
Keskelle kriisiä: Mitä korona-aika opetti suomalaisille?
Johanna Rainio-Niemi kertoo MTVn Huomenta Suomessa JuRen tutkimuksesta. Haastattelussa palataan korona-ajan rajoitustoimiin ja niiden vaikutuksiin. Keskusteltavana on myös se, mitä korona-aika opetti suomalaisille.
Lue lisää ja katso haastattelu
Koronakriisin jälkiarviointi voi vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä
Janne Salminen kirjoittaa Turun Sanomissa koronakriisin jälkiarvioinnin tarpeellisuudesta. Vaikka kriisistä on paljon tutkimusta, Suomesta puuttuu edelleen Ruotsin ja Norjan kaltainen koko kriisin kattava dokumentointi ja arvio. Hallitusohjelman mukaan jälkiarviointia tullaan tekemään kuluvalla hallituskaudella koronakriisin oppeja käsittelevässä tutkimushankkeessa.
Unohtiko uusi hallitus pandemian ja terveyskriiseihin varautumisen?
Anu Mutanen ja Mikkö Värttö arvioivat Helsingin Sanomien vieraskynässään hallitusohjelmaa terveyskriiseihin varautumisen näkökulmasta. Hallitusohjelma korostaa turvallisuutta, mutta terveysturvallisuus jää vähälle huomiolle. Hallituksen tulisi käydä läpi terveyskriisejä koskeva lainsäädäntö ja kiinnittää huomiota toimivaltuuksiin ja kriisitoimien koordinointiin.
Kansalainen kriiseissä: Päätöksentekoon osallistuminen poikkeusoloissa
Johanna Ketolan Politiikasta-kirjoitus käsittelee kansalaisten ja intressiryhmien osallistumista päätöksentekoon viimeaikaisissa kriiseissä. JuRessa tehtyjen haastattelujen perusteella koronakriisissä aikapaine rajoitti lausuntoaikoja ja kavensi käytetyn asiantuntemuksen laajuutta. Pysyvien kriisien aika luo painetta kansalaisosallistumisen tapojen kehittämiseen.
Korona-aikana media vastusti hoitajalakkoja ylistämällä
Sami Torssonen tarkastelee Voima-lehdessä hoitajalakkojen käsittelyä mediassa. Perinteisesti hoitajalakoista on uutisoitu mediassa vähättelevään sävyyn, mutta pandemia-aikana media puki lakkovastaisuutensa kehuiksi. Lakot saivat tukea kansalaisilta, mikä saattaa selittää toimittajien turvautumisen omalaatuiseen “kyllä mutta ei” -rakenteeseen.
Poimintoja julkaisuista
Perustuslakivaliokunta ylläpiti oikeuden resilienssiä pandemia-aikana
Brunila, Tuukka; Värttö, Mikko & Salminen, Janne (2023): Oikeuden resilienssi poikkeuksellisissa oloissa – Perustuslakivaliokunnan rooli oikeuden ylläpitämisessä covid-19-pandemian aikana. Lakimies.
Tutkimus käsittelee eduskunnan perustuslakivaliokunnan roolia oikeuden resilienssin turvaamisessa. Oikeuden resilienssillä tarkoitetaan oikeuden toimintojen ja periaatteiden säilymistä ja selviämistä kriisien aikana.
Tutkimuksen mukaan perustuslakivaliokunta on ollut erityisasemassa oikeuden resilienssin ylläpitämisessä pandemia-aikana. Valiokunta käsitteli huomattavan määrän poikkeusoloihin liittyviä asetuksia sekä muita pandemiaan rajoitustoimiin liittyviä lakiehdotuksia. Valiokunta osoitti oikeudellisissa arvioissaan ehdotusten puutteita ja ohjasi hallitusta kiinnittämään huomiota muun muassa rajoitusten perusteluihin, vaihtoehtoisten toimien vertailuun, ihmisoikeussopimuksien huomioimiseen sekä erilaisiin menettelyllisiin seikkoihin.
Hoivakodeissa toteutetut koronarajoitukset olivat ongelmallisia useiden perusoikeuksien kannalta
Hautakorpi, Johanna (2023): Asumispalveluyksiköissä pandemia-aikana toteutetut tapaamisrajoitukset perusoikeuksien kannalta. Oikeustiede–Jurisprudentia-vuosikirja.
Artikkelissa tarkastellaan asumispalveluyksiköissä koronapandemian aikana toteutettuja vierailukieltoja ja muita tapaamisrajoituksia eri perusoikeuksien kannalta.
Tutkimuksesta ilmenee, että hoivakodeissa elävien ihmisten elämään kohdistui pandemiassa merkittäviä rajoituksia, joiden lainsäädännöllinen pohja oli puutteellinen. Tutkimuksen mukaan koronapandemian aikainen oikeuskäytäntö vakiinnutti edelleen sitä lähtökohtaa, ettei kriisitilanne yleisesti laajenna viranomaisten toimivaltuuksia eikä se anna mahdollisuutta lainsäädännön merkittävästi laajentavaan tulkintaan.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta valvoi demokratian toteutumista kriisiaikana
Värttö, Mikko (2023): Parliamentary oversight of emergency measures and policies – A safeguard of democracy during a crisis? European Policy Analysis.
Tutkimus käsittelee eduskunnan perustuslakivaliokunnan roolia hallituksen pandemian aikaisten toimien arvioinnissa.
Tutkimus osoittaa, että valiokunta teki pandemian aikana useita kriittisiä huomioita hallituksen esityksiin ja asetuksiin. Valiokunta havaitsi puutteita esimerkiksi esitettyjen toimien perustelemisessa ja vaikutusten kokonaisarvioinnissa. Läpi pandemian valiokunta myös kiinnitti huomiota eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumiseen. Tutkimuksen mukaan eduskunnalla oli läpi pandemian merkittävä rooli hallituksen toimien hyväksynnässä.
Terveyskriisien hallintaan kytkeytyy vaikeita kysymyksiä tulevien sukupolvien perus- ja ihmisoikeuksista
Mutanen, Anu (2023): Tulevien sukupolvien oikeuksien turvaaminen suomalaisessa valtiosääntöoikeudessa. Lakimies.
Tutkimuksessa analysoidaan tulevien sukupolvien merkitystä ja tulevien sukupolvien oikeuksien toteutumista suomalaisessa valtiosääntöoikeudessa muun ohella terveyskriisien näkökulmasta.
Tutkimuksessa tuodaan esille pandemian aikainen perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntö, jossa perustuslain mukainen oikeus elämään ja julkiselle vallalle säädetty velvollisuus turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä oikeuttivat liikkumisvapauden ja eräiden muidenkin perusoikeuksien rajoituksiin pandemian torjunnassa. Tulkintakäytännössä ei nostettu esille tulevien sukupolvien oikeuksia, vaikka tartuntatautiepidemiaan ja sen kaltaisiin uhkiin voi liittyä merkittäviä pitkän aikavälin vaikutuksia. Artikkelin mukaan tulevat sukupolvet ja niiden oikeudet voivat saada valtiosääntöoikeudellista merkitystä monissa ekologisissa, taloudellisissa ja sosiaalis-kulttuurisissa asiayhteyksissä.
Poikkeusolot vaikuttivat sidosryhmien kuulemiseen lainvalmistelussa
Siltari Peppi (2023): Poikkeuksellista lainvalmistelua: Miten kevään 2020 poikkeusolot vaikuttivat kuulemiseen ja sidosryhmien näkemyksiin lainvalmistelussa? Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto.
Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, minkälaisia haasteita pandemian aikaiset poikkeusolot loivat lainvalmistelun kuulemiselle. Työssä tutkitaan kuulemisen tilastollista toteutumista lakihankkeissa ja sidosryhmien näkemyksiä lainvalmistelun laadusta.
Tutkimuksen mukaan kuulemiselle varattu aika oli hyvin lyhyt poikkeusoloissa. Kuuleminen voidaan toteuttaa kohtuullisesti myös poikkeusoloissa, mutta sille pitäisi laatia ohjeet ja kriteerit jo normaaliaikana. Oikeusministeriön pandemian aikana antama suositus lainvalmistelusta poikkeusoloissa muodostaa hyvän pohjan poikkeusoloissa järjestettävän kuulemisen pysyvälle ohjeistukselle.
Tilaa uutiskirje!
JuRen uutiskirje ilmestyy 2-3 kertaa vuodessa. Saat uutiskirjeen sähköpostiisi täyttämällä tämän lomakkeen.