Kesäkuulumiset uutiskirjeessä
JuRen kesän uutiskirje sisältää tapahtumien lisäksi tietoa perusoikeuksien rajoittamista pandemioissa käsittelevästä tietokoosteesta. Tietokoosteen aihepiiristä on myös tehty podcast. Uutiskirje kokoaa yhteen myös hankkeen uusimmat julkaisut.
Haluatko saada uutiskirjeen sähköpostiisi? Tilaa kirje täällä.
JuRen työpajassa syvennyttiin koronapandemian ja sen jälkihoidon politisoitumisen kysymyksiin
Eurooppalaiset yhteiskuntatieteilijät tapasivat 15.–16.6.2023 JuRen järjestämässä työpajassa. Erityisesti politiikan tutkimukseen keskittynyt työpaja käsitteli sitä, mitkä teemat muodostuvat poliittisiksi koronakriisin aikana ja siitä toivuttaessa. Tilaisuuden yleisöluennon piti professori Jonathan White London School of Economicsista. Työpajassa kuultiin myös useita tutkijaesityksiä, jotka perustuivat työvaiheessa oleviin tutkimusartikkeleihin.
Lue lisää ja katso yleisöluennon tallenne
Kriisin vaikutukset demokratiaan puhuttivat Demokratiakorjaamossa
Strategisen tutkimuksen ohjelmien yhteisessä Demokratiakorjaamossa 29.5.2023 pohdittiin viimeaikaisten kriisien vaikutuksia demokratiaan. JuRen tutkimus oli esillä paneelissa, jossa keskustelivat tutkijat Johanna Rainio-Niemi Helsingin yliopistosta, Jari Stenvall ja Tuuli Hirvilammi Tampereen yliopistosta sekä neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson oikeusministeriöstä.
Lue lisää ja katso paneelikeskustelun tallenne
Korona-ajan rajoitustoimet vanhusten hoivakodeissa
Podcastissa hoivakotien koronarajoituksista keskustelevat Turun yliopiston väitöskirjatutkija Johanna Hautakorpi ja vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo. Käsiteltäviä kysymyksiä ovat muun muassa vanhusten oikeusturvan toteutuminen ja rajoitustoimien vaikutukset hyvinvointiin.
Jakso on tuotettu yhteistyössä strategisen tutkimuksen PANDEMICS-ohjelman ja Turun yliopiston Sote-akatemian kanssa.
Perusoikeuksien rajoittaminen pandemiassa – JuRen tietokooste 1/2023 julkaistu
Tietokooste käsittelee sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä toteutettuja vierailu- ja tapaamiskieltoja oikeudellisesta näkökulmasta. Julkaisu perustuu Turun yliopistossa tehtyyn oikeustieteelliseen tutkimukseen, jossa on hyödynnetty tuomioistuinten ja ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuja sekä muuta tutkimuskirjallisuutta. Koosteeseen kerättiin myös palautetta asiantuntijoille järjestetyssä työpajassa.
Tietokooste on suunnattu erityisesti tartuntatautiasioiden ja viranomaisohjeistusten parissa työskenteleville sekä muille aihepiiristä kiinnostuneille sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille.
Mitä sidosryhmme ajattelevat pandemiasta ja siitä toipumisesta? Selvitimme asiaa haastattelemalla
Kuluneena keväänä olemme tutkimustyön ohella pohtineet sitä, mitä sidosryhmämme ajattelevat koronapandemiasta nyt ja millaiselle tutkimustiedolle heillä on tarvetta. Tätä varten haastattelimme kahtakymmentä sidosryhmien edustajaa. Hyödynnämme vastauksia sidosryhmäyhteistyön kehittämisessä.
Lue sidosryhmähaastattelujen tuloksista
JuRen tutkijoiden kirjoituksia
Koronapandemia oli vasta alkusoittoa – monihäiriötila haastaa Suomen kriisinkestävyyden
Strategisen tutkimuksen PANDEMICS-ohjelman kirjoitus käsittelee koronakriisin oppeja, joita voidaan hyödyntää erilaisten kriisien hallinnassa. Kirjoitus perustuu keskustelutilaisuuteen, joka oli osa valtiovarainministeriön koordinoimaa Mitä voimme oppia kriiseistä? -dialogisarjaa.
Pandemia uudistaa teoreettista keskustelua poikkeustoimista
Tuukka Brunilan blogissa pohditaan, miten kriisit muuttavat teorian poikkeusoloista käytännöksi ja miten kriisien myötä tarvitaan uutta teoriakehystä. Brunila käsittelee aihetta erityisesti suvereenin vallan ja yhteiskuntarauhan ylläpitämisen näkökulmista.
Laajenevat uhkakuvat – turvallisuuskäsitykset muuttuivat 1970-luvulla
Lyydia Aarninsalon kirjoitus tarkastelee turvallisuuskäsityksien muutosta 1970-luvulla. Öljykriisi toimi tuolloin tärkeänä käännekohtana, jolloin turvallisuus alettiin käsittää aiempaa laajemmin. Siirtymä ajattelutavoissa johti konkreettisiin muutoksiin suomalaisessa kriisinhallintajärjestelmässä ja hätätilalainsäädännössä.
Poimintoja julkaisuista
Koronatoimet syvensivät laitoselämän eristyneisyyttä vankiloissa
Hämäläinen, Hanna; Kuortti, Kaisa & Salminen, Janne (2023): Covid-19-pandemia ja rajoitustoimenpiteet vankiloissa. Lakimies.
Tutkimusartikkeli käsittelee covid-19-pandemian hillitsemiseksi vankiloissa tehtyjä rajoitustoimenpiteitä oikeudellisesta näkökulmasta. Toimenpiteitä arvioidaan vankien asemaa koskevan sääntelyn, oikeusasiamiehen oikeudellisten kannanottojen ja kansainvälisen tutkimuksen valossa.
Artikkelista ilmenee, että pandemia merkitsi vankiloissa laitosolosuhteiden korostumista. Rajoitustoimet syvensivät vankien eristystä ilman, että vankeuden tarkoitus olisi sitä suoranaisesti edellyttänyt. Havainnot kehottavat erityiseen tarkkuuteen laitoksissa olevien oikeuksista huolehtimisessa mahdollisissa tulevissa kriisitilanteissa.
Koronakriisi lisäsi EU-maiden yhteistyötä
Ketola, Johanna; Immonen, Waltteri & Vogt, Henri (2023): Syklinen eurooppalaistuminen, koronakriisi ja Suomi. Politiikka.
Artikkelissa tarkastellaan, miten erilaiset toimintalogiikat ohjasivat Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden politiikkaa koronapandemian aikana.
Artikkelissa tunnistetut kolme eurooppalaistumisen logiikkaa – itsekkyys, matkiminen ja koordinaatio – määrittivät Suomen suhdetta EU:hun ja eurooppalaisen politiikanteon periaatteisiin koronakriisin hoidossa. Tutkimus osoittaa, että poikkeusolot voivat paljastaa olennaisia asioita EU:n poliittisen yhteisön tiiviydestä sekä jäsenmaiden kyvystä yhteiseen eurooppalaiseen politiikkaan myös sellaisella politiikan sektorilla, joka on jäänyt integraation kovimman ytimen ulkopuolelle.
Jäsenmaiden solidaarisuutta ilmentävät koronatoimet lisäsivät myönteistä suhtautumista Euroopan unioniin
Papageorgiou, Achillefs & Immonen, Waltteri (2023): How supranational institutions benefit from crises: member states’ solidarity and the EU’s image during the COVID-19 pandemic. European Union Politics.
Tutkimusartikkeli käsittelee Euroopan unionin kansalaisten suhtautumista unioniin ja solidaarisuutta ilmentäviin toimiin koronapandemian hoidossa. Artikkeli keskittyy erityisesti siihen, miten tyytyväisyys EU-jäsenvaltioiden väliseen solidaarisuuteen vaikuttaa kansalaisten mielikuvaan EU:sta, eli kansalaisten yleiseen suhtautumiseen EU:ta kohtaan.
Tutkimuksen mukaan jäsenvaltioiden välisellä solidaarisuudella on ollut myönteisiä vaikutuksia mielikuvaan EU:sta.
Tilaa uutiskirje!
JuRen uutiskirje ilmestyy 2-3 kertaa vuodessa. Saat uutiskirjeen sähköpostiisi täyttämällä tämän lomakkeen.