Mitä saimme aikaan? Hankkeen päätöskuulumiset uutiskirjeessä
Tämä uutiskirje sisältää JuRe-hankkeen syyskauden kuulumiset. Kyseessä on samalla viimeinen uutiskirje, sillä hankkeen rahoituskausi päättyy vuoden 2024 loppuun.
Vaikka hanke päättyy, tutkimuksemme jatkuu. Tutkijoiltamme on tulossa vielä useita julkaisuja, ja päivitämme niitä jatkossakin verkkosivuillemme. Yksi keskeisimmistä tuotoksistamme tulee olemaan kirja A Nordic Model in the Age of Crises – Historical Perspectives on Law and Governance in Extraordinary Times, joka käsittelee suomalaisen kriisihallinnoinnin muutosta ja lainsäädännön kehitystä itsenäistymisestä nykypäivään. Lue lisää kirjan teemoista tästä uutisesta.
JuRen teemoista jatkavat useat uudet tutkimushankkeemme.
Uutiskirjeen myötä kiitämme kaikkia hankkeeseen osallistuneita ja toivotamme hyvää joulua ja uutta vuotta!
Uutisia
Kuva: Tilda Hopia
JuRe löysi useita keinoja Suomen kriisinkestävyyden parantamiseen
Suomen kriisinkestävyyden parantaminen edellyttää tutkijoiden mukaan kriisilainsäädännön ja lainvalmistelun kehittämiseen panostamista. Viranomaisviestinnässä on tärkeää erotella toisistaan lakiin perustuvat rajoitukset ja kevyemmät suositukset. Tutkijat myös suosittelevat, että kansalaisten osallistumismahdollisuudet tulee turvata nykyistä paremmin tulevissa kriisitilanteissa.
PANDEMICS-tutkimusohjelma päätökseen – tutkijoilta suosituksia kriiseihin varautumiseen
Strategisen tutkimuksen PANDEMICS-ohjelman päätöstilaisuudessa kuultiin asiantuntija-arvioita siitä, miten koronakriisi on vaikuttanut yhteiskuntaan ja miten kriiseihin voidaan jatkossa varautua paremmin. Tilaisuudessa julkaistiin myös ohjelman tutkimusta yhteenvetävä raportti Koronapandemian opit: Kohti parempaa kriiseihin varautumista ja kriisinhallintaa. Raportti tarjoaa tutkimukseen perustuvia suosituksia esimerkiksi kriisinhallinnan koordinoinnin tehostamiseksi, alueellisten valmiussuunnitelmien kehittämiseksi ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksien turvaamiseksi.
Lue lisää päätöstilaisuudesta ja katso tallenne
Tutustu raporttiin
Katso video PANDEMICS-ohjelman tuloksista
Tietoa päätöksenteon tueksi
Ratkaisukortti: Yhteiskunnan kriisivalmius edellyttää lainsäädännön uudistustyötä ja selkeitä toimivaltasuhteita
JuRen uusi ratkaisukortti sisältää suosituksia Suomen kriisivalmiuden ja kriisilainsäädännön kehittämiseksi. Tutkimustulosten mukaan koronapandemia osoitti eurooppalaisen kriisinhallinnan pääosin toimivaksi ja rakenteiltaan kestäväksi. Suomessa etenkin säädösten perustuslainmukaisuuden valvonnalla ja laillisuusvalvonnan keinoin kyettiin osaltaan turvaamaan perusoikeuksien toteutumista. Silti puutteita ilmeni erityisesti kriisilainsäädännössä, joka osoittautui osin riittämättömäksi ja epäselväksi.
Politiikkasuositus: Päätöksenteon avoimuus ja kuulemismekanismit Suomessa
JuRen politiikkasuosituksia sisältävässä julkaisussa tarkastellaan suomalaisen päätöksenteon avoimuuden ja kuulemismekanismien nykytilaa erityisesti koronapandemian oppien pohjalta. Julkaisu on suunnattu päätöksentekoprosessien ja erityisesti lainsäädäntöprosessien parissa työskenteleville sekä päätöksenteon ja hallinnon avoimuuden kehitystyöhön osallistuville.
Podcast
Kuva: Jonathan Farber/Unsplash
Podcastsarja koronapandemian vaikutuksista eri väestöryhmiin
Podcastsarjamme käsittelee koronapandemian vaikutuksia eri väestöryhmiin ja heidän oikeuksiinsa. Äänessä ovat tutkijoiden lisäksi muun muassa eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, vanhusvaltuutettu Päivi Topo ja yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman. Podcastit on tuotettu yhteistyössä Turun yliopiston Sote-akatemian ja strategisen tutkimuksen PANDEMICS-ohjelman kanssa.
Lue lisää ja kuuntele podcastit
Tutkijoiltamme
Osallisuudesta pidettävä kiinni myös kriisitilanteessa
Kriisitilanteissa päätöksenteko keskittyy usein johtaville poliitikoille ja viranomaisille. Myös kansalaiset odottavat päättäjiltä johtajuutta kriisitilanteessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kansalaiset ovat valmiita hyväksymään kaiken, vaan päättäjien odotetaan toimivan heille suotujen toimivaltuuksien rajoissa sekä kuuntelevan kansalaisia myös kriiseissä, pohtii Mikko Värttö verkkosivuillamme.
Korona tempaisi laillisuusvalvojat poliittiseen keskusteluun
Johanna Metsänheimo kirjoittaa verkkosivuillamme korona-ajan vaikutuksista laillisuusvalvontaan. Koronapandemia kuormitti laillisuusvalvojia ennennäkemättömällä tavalla. Jotta laillisuusvalvonta toimisi tehokkaasti, tulisi resursoinnissa huomioida myös kriisien mahdollisuus.
Demokraattisesti kestävä kriisinhallinto esillä seminaarissa
Hankkeemme historiallisessa tutkimuksessa on käsitelty suomalaisen kriisihallinnoinnin muutosta ja lainsäädännön kehitystä itsenäistymisestä nykypäivään. Lyydia Aarninsalo ja Aura Kostiainen kertovat aihepiirin seminaarista ja tutkimustuloksista verkkosivuillamme.
Mediassa
Kuva: Suvi Harvisalo/Turun yliopisto
Uutinen: Miten kriisinkestävyyttä voitaisiin parantaa? Suomalaisyliopistojen yhteistutkimus löysi useita keinoja
Turun Sanomat uutisoi JuRen tutkimustuloksia käsittelevässä jutussaan Suomen kriisinkestävyyden vahvistamisesta. Uutinen keskittyy muun muassa päätöksenteon ja lainsäädännön läpinäkyvyyden parantamiseen.
Kirja-arvio: Ankarat ajat. Suomalaisten talouskriisien pitkä historia
Ankarat ajat -teoksessa tarkastellaan monipuolisesti talouskriisejä ja niiden vaikutuksia 1860-luvun suurista nälkävuosista nykypäivään. MTVn kirja-arvio ruotii teosta, jossa mukana on myös JuRessa tehty tutkimus öljykriisin vaikutuksesta valmiusjärjestelmään.
Blogi: EU-tuomioistuimen tulkintalinjat oikeudenmukaisista oikeudenkäynneistä – vaikutukset Suomeen
Anu Mutanen ja Nasiya Daminova pohtivat EJIL: Talk! -blogikirjoituksessaan EU-tuomioistuimen viimeaikaisia tulkintalinjoja oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä. Esimerkiksi liikkumisrajoituksiin, turvapaikkaoikeuteen ja EU-varojenkäytön läpinäkyvyyteen liittyvä oikeuskäytäntö voi saada keskeistä merkitystä tulevien laajojen yhteiskunnallisten kriisien hallinnassa niin EU-tasolla kuin kansallisellakin tasolla.
Väitökset
Koronakriisi korosti valtioiden alueellista suvereniteettia, mutta yhteistyöstä ei luovuttu
Ketola, Johanna (2024): Demokraattinen hallinta kriisien aikakaudella: Monitasoinen näkökulma toimijuuteen ja toimintaan COVID-19-pandemiassa. Turun yliopisto.
Johanna Ketola tarkastelee valtio-opin alaan kuuluvassa väitöskirjassaan koronakriisin demokraattista hallintaa. Tarkastelu keskittyy erityisesti kriisin alkuvuosiin 2020–2021 kansainvälisen järjestelmän, Euroopan unionin, Pohjoismaiden ja Suomen tasoilla. Tutkimuksen mukaan koronakriisi korosti kansallisvaltioiden alueellista suvereniteettia. Tutkimuksessa vahvistui käsitys siitä, että eliiteillä on keskeinen rooli kriisien rakentumisessa. Demokraattisen kriisinhallinnan ongelmaksi pandemiassa muodostui tiedollinen epävarmuus ja ennaltaehkäisevän poliittisen toiminnan puute eri tasoilla.
Poimintoja julkaisuista
Kuva: arsenisspyros/iStock
Pohjoismaiset laillisuusvalvojat kohtasivat eriasteisia haasteita ja tarvetta sopeutumisstrategioihin korona-aikana
Erkkilä, Tero; Mölsä, Juho & Vähäniitty, Ella (2024): Nordic legal overseers and institutional openness in crises: Challenges and adaptation during the COVID-19 pandemic. Scandinavian Political Studies.
Artikkeli vertailee pohjoismaisten laillisuusvalvojien eli oikeusasiamiesten ja oikeuskanslerien kohtaamia haasteita ja sopeutumisstrategioita pandemia-aikana. Tulosten mukaan jotkin kriisiajan päätöksenteon ominaispiirteet heikensivät paikoin päätöksenteon institutionaalista avoimuutta ja loivat haasteita laillisuusvalvojien kyvylle tuottaa tilivelvollisuutta. Laillisuusvalvojat pystyivät kuitenkin toisaalta edistämään joidenkin muiden päätöksenteon tilivelvollisuusmekanismien toimintaa.
Pandemia ei tuonut suuria muutoksia eurooppalaiseen politiikkaan
Vogt, Henri & Värttö, Mikko (2024): From Transformative Hope to Political Reality. A Conceptual Analysis of Post-Pandemic Government Agendas in Europe. Redescriptions.
Artikkelissa käsitellään eurooppalaisten hallitusten poliittisia ohjelmia ja suhtautumista yhteiskunnallisiin kriiseihin pandemian jälkeisessä maailmassa. Maiden välillä on eroja muun muassa siinä, kuinka paljon hallitukset painottavat erilaisia arvoja, kriisivalmiuksia tai pitkäjänteistä suunnittelua. Tutkimuksessa tehdyt havainnot vahvistavat käsitystä siitä, että kriisit nähdään tilapäisinä häiriöinä, eivätkä ne johda syvälliseen yhteiskunnalliseen itsetutkiskeluun.
Kriisit muokkaavat päätöksenteon aikajännettä ja poliittisia agendoja
Vogt, Henri & Värttö, Mikko (2024): Crisis, temporality and governmental policy agendas: The cases of Finland and Sweden. Scandinavian Political Studies.
Artikkelissa tarkastellaan viimeaikaisten kriisien vaikutuksia politiikkaan Suomessa ja Ruotsissa ajallisuuden näkökulmasta. Suomen ja Ruotsin hallitusohjelmien analyysi paljastaa, että viimeaikaiset kriisit ovat muokanneet merkittävästi hallitusten ajallisia näkökulmia ja poliittisia agendoja. Kriisit voivat toimia mahdollisuutena muuttaa yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan, mutta tämä vaatii hallituksilta taitavaa tasapainottelua lyhyen ja pitkän aikavälin poliittisten tavoitteiden välillä.
Kiireen ja lakiperustaisuuden jännitettä voidaan vähentää panostamalla oikeudelliseen varautumiseen
Brunila, Tuukka (2024): Legislation, emergencies and the need for swift action: Tensions between the executive branch and emergency legislation during the COVID-19 pandemic in Finland. The Theory and Practice of Legislation.
Tutkimus käsittelee jännitettä, joka poikkeusoloissa syntyy nopean toiminnan tarpeen sekä lainsäädännöllisten puitteiden ja lakiperustaisuuden välille. Tarkastelu keskittyy Suomen koronapandemian hallintaan. Tutkimuksen mukaan Suomessa tulisi panostaa oikeudelliseen varautumiseen säätämällä etukäteen tarkemmin toimivaltuuksista ja varaamalla riittävät resurssit lainvalmisteluun niin normaaliaikoina kuin kriisiaikoina.