Uusi raportti tarjoaa tietoa koronapandemian keskeisistä opeista sekä suosituksia kriiseihin varautumiseksi
Marraskuussa julkaistiin raportti Koronapandemian opit: Kohti parempaa kriiseihin varautumista ja kriisinhallintaa, joka tarkastelee pandemian vaikutuksia yhteiskunnan eri ryhmiin sekä antaa suosituksia tulevien kriisien varalle. Raportin on kirjoittanut laaja joukko tutkijoita JuResta ja muista strategisen tutkimuksen PANDEMICS-ohjelman hankkeista. Käsiteltävät teemat koskevat demokraattisten instituutioiden, oikeudellisen järjestelmän ja lainsäädännön toimivuutta, kriisijohtamista ja -viestintää sekä kansalaisten hyvinvointia sekä tartuntatautien ehkäisyä kaupunkisuunnittelun keinoin.
Yksi keskeisiä pandemia-ajan oppeja on tutkijoiden mukaan se, että kriisi vaikutti paikoin heikentävästi päätöksenteon avoimuuteen ja laadukkaaseen päätöksentekoprosessiin. Hallinnonalojen ja -tasojen yhteistyössä ja koordinaatiossa oli vaikeuksia, ja hyvän lainvalmistelun edellytyksistä ei kaikilta osin pidetty kiinni.
– Suomessa päätöksentekojärjestelmä toimi pandemiassa pääasiassa hyvin, mutta instituutioita kriisivalmiutta, niiden välisiä toimivaltasuhteita ja tähän liittyvää lainsäädäntöä tulee kehittää tulevien kriisitilanteiden varalle. Myös kansalaisten osallistumismahdollisuudet tulee turvata nykyistä paremmin kriisipäätöksenteon avoimuuden takaamiseksi, sanoo Turun yliopiston valtio-opin professori Henri Vogt JuRe-hankkeesta.
Julkaisun suosituksissa esitetään, että kriisinhallinnan koordinointia ja jaettua tietopohjaa tulee kehittää eri hallinnonalojen ja -tasojen kesken. Normaalioloissa tehtävät harjoitukset ovat olennainen osa varautumista. Varautuminen edellyttää myös panostamista alueellisten valmiussuunnitelmien laatimiseen ja jatkuvuuden hallinnan toteuttamiseen.
Tutkijat myös suosittelevat, että varautumisessa, kriisinhallinnassa ja kriisien jälkihoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien hyvinvointiin. Rajoitusten vaikutukset eri tavoin haavoittuviin tulee tunnistaa paremmin ja turvata tosiasiallinen yhdenvertaisuus tulevissa kriiseissä. Lisäksi inhimillisten voimavarojen riittävyydestä ja jaksamisesta tulee huolehtia aiempaa paremmin jo normaalioloissa tehtävillä päätöksillä.
– Pandemioita hoitavat ihmiset ja inhimilliset voimavarat ovat kriisinhallinnan ja varautumisen kovaa ydintä. Kriisinhallinta vaatii jaksavia työntekijöitä, laaja-alaista osaamista, toimivaa tiedonvälitystä ja kykyä toimia luovasti yhteistyössä vakiintuneista käytännöistä poikkeavilla tavoilla. Meidän tulee ymmärtää varautuminen niin, että se kattaa myös inhimilliset ja tietoon liittyvät tekijät, sanoo Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa WELGO-hankkeesta.
Julkaisu on laadittu osana strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena (PANDEMICS) -ohjelmaa. Ohjelman neljässä monitieteisessä hankkeessa on ollut mukana 12 tutkimusorganisaatiota sekä suuri joukko yhteiskunnallisia sidosryhmiä. Raportin on julkaissut Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö.
Katso tallenne raportin julkaisutilaisuudesta 4.11.2024
Kuva: Istock/dtimiraos